Lähetystyö
Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28: 18–20)
Herramme antama lähetyskäsky kaikille kristityille on yhä voimassa. Lähetysyhdistys Rauhan Sana haluaa osallistua tähän tärkeään tehtävään ja palvella uskollisesti omalla paikallaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Teemme työtä yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja seurakuntien kanssa kunnioittaen niiden tapoja ja perinteitä.
Työmme ulkomailla
VIROSSA
Leo ja Maarika Lekarkin
Paikallisena, osa-aikaisena työntekijänä Virossa – Läänemaan rovastikunnassa – työskentelee Leo Lekarkin. Maarika Lekarkin auttaa Lääne-Nigulan seurakunnan lapsityössä oman, lastentarhanopettajan työnsä ohella. Lekarkinit asuvat Haapsalussa ja heidän perheessään on neljä tytärtä.
Leo on valmistunut diakoniksi vuonna 2006 ja opiskelee tällä hetkellä papiksi Teologisessa Instituutissa. Hän on työskennellyt aikaisemmin Harju-Jaanin ja Keilan seurakunnissa. Seurakuntatyön lisäksi hän on pitkään järjestänyt Lähetysyhdistys Rauhan Sanan puhujamatkoja eri seurakuntiin Virossa ja toimii näillä matkoilla tulkkina.
Yhteystledot:
VIROSSA
Esa ja Õnne Luukkala
Luukkalat työskentelevät Tarton lähellä, Äksin ja Kursin seurakunnissa ja asuvat Äksissä. Esa aloitti keväällä 2010 kirkkoherran työt Äksin seurakunnassa ja keväällä 2018 hän sai vastuulleen myös Kursin seurakunnan. Esa on kotoisin Tampereelta ja opiskellut Virossa teologiaa. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2001 Norjassa, jossa hän työskenteli luterilaisen kirkon palveluksessa kevääseen 2010 saakka. Õnne on kotoisin Tartosta ja koulutukseltaan sairaanhoitaja. Perheessä on kymmenen lasta.
Neuvostovallan aikana kirkko menetti pari sukupolvea, mikä näkyy tänä päivänä: Viro on Euroopan maallistuneimpia maita. Monien seurakuntalaisten tiedot kristinuskosta ja Raamatusta ovat hyvin heikot. Kirkon haasteena on sekä vahvistaa aikuisten kristittyjen Raamatun tuntemista että tavoittaa lapsia ja nuoria Jumalan Sanalla. Perhejumalanpalvelukset ja perheraamattupiirit on koettu Äksissä ja Kursissa tärkeiksi työmuodoiksi. Niiden kautta voidaan kasvattaa uutta sukupolvea, joka tuntee Raamatun Jumalan.
Yhteystiedot:
puh. +372 5811 3195
Lähetysrengas
Luukkaloilla on Suomessa lähetysrengas, joka tukee työtä rukouksin ja taloudellisesti. Renkaassa mukana olevat saavat tietoa ja kuulumisia lähetyskentältä noin neljä kertaa vuodessa ystäväkirjeen kautta. Voit liittyä Luukkaloiden lähetysrenkaaseen ottamalla yhteyttä Lyrs:n toimistoon toimisto@lyrs.fi
VENÄJÄLLÄ
Jukka ja Kristiina Paananen
Lähetysyhdistys Rauhan Sana tukee Venäjällä kommunistisen ajan vainoissa pahoin runneltua Inkerin evankelis-luterilaista kirkkoa, joka 1990-luvun alussa alkoi elpyä ja rakentua uudelleen. Suomalaisten tuella rakennettiin tai korjattiin kirkkorakennuksia ja monessa seurakunnassa palveli suomalainen työntekijä. Nyt tehtävämme on vahvistaa kirkon olemassa olevia rakenteita, jotta se paikallisten työntekijöidensä voimin voisi toteuttaa tehtäväänsä julistaa evankeliumia koko laajan Venäjän federaation alueella sijaitsevien seurakuntien kautta.
Kristiina ja Jukka Paananen ovat työskennelleet Venäjällä toimivan Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyöntekijöinä vuodesta 2003 alkaen. Vuosien varrella Paanasten nimikkoseurakuntia ovat olleet Kalajoki, Kannus, Kokkola ja Tornio, joista Kannus ja Kokkola tukevat työtä edelleen. Jukka on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja opiskellut teologiaa. Kristiina on kasvatustieteiden maisteri ja sielunhoitoterapeutti.
Vuosina 2003–2009 Paanaset työskentelivät Kingiseppin kaupungissa, Inkerin kirkkoon kuuluvassa Jaaman seurakunnassa. Vastuu seurakunnan hoitamisesta siirtyi paikalliselle pastorille 2009, kun Inkerin kirkko kutsui Paanaset kirkon keskushallinnon tehtäviin Pietariin. Jukan vastuulla oli rovastikuntien talouden ja toiminnan kehittäminen sekä ystävyysseurakuntatyön koordinoiminen. Tämän lisäksi hän auttoi Pyhän Marian seurakuntaa toimittamalla suomenkielisiä jumalanpalveluksia. Kristiina osallistui suomenkieliseen viestintätyöhön (Inkerin Kirkko –lehti, suomenkieliset verkkosivut, sosiaalinen media jne.).
Kesällä 2017 Paanaset palasivat Suomeen, Lähetysyhdistys Rauhan Sanan kotimaan työhön. Inkerin kirkon tehtäviä he jatkavat edelleen 30 %:n työajalla. Jukka avustaa kirkon talousasioissa sekä ystävyysseurakuntatyöhön liittyvissä tehtävissä. Kristiina tukee kirkon viestintäosastoa vastaamalla suomenkielisestä Inkerin Kirkko -lehdestä.
Yhteystiedot:
Jukka: paananen71@gmail.com, +358 40 533 4086
Kristiina: kristiina.paananen@gmail.com, +358 400 345 567
Tutustu myös:
Inkerin evankelis-luterilainen kirkko Venäjällä
ETIOPIASSA
Anna Vähäkangas
Anna Vähäkangas on Kansanlähetyksen, Wycliffe Raamatunkääntäjien ja Lähetysyhdistys Rauhan Sanan yhteislähetti. Hän lähti joulukuussa 2014 Etiopiaan raamatunkäännöstyöhön. Vuoden kestävän amharan kielen opiskelun jälkeen hän siirtyi Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon lounaisen synodin raamatunkäännöstiimien kielitieteelliseksi neuvonantajaksi. Etiopiassa puhutaan yli 80 kieltä. Niistä vain reilulle 30:lle on käännetty vähintään Uusi testamentti, eikä kaikkia kieliä vielä edes kirjoiteta.
Anna on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on opiskellut Turun yliopistossa englantilaista filologiaa, yleistä kielitiedettä ja fonetiikkaa. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt mm. kielenkääntäjänä sekä vuonna 2007 toimistonhoitajana raamatunkääntäjiä kouluttavalla Jerusalemin Raamattukodilla. Etiopiassa hän kävi ensimmäisen kerran vuonna 2009, jolloin hän tutustui maassa tehtävään raamatunkäännöstyöhön Kansanlähetysopiston kansainvälisyyslinjan opiskelijana.
Tällä hetkellä Anna tekee etätyötä Suomesta käsin. Etiopiaan paluun ajankohta on auki.
Yhteystledot:
http://annavahakangas.wordpress.com
ISRAELISSA
Machaseh-keskus
Jerusalemissa sijaitseva Machaseh on voittoa tavoittelematon hyväntekeväisyysyhdistys, jonka työtä tuemme. Machaseh auttaa niitä, joilla ei ole paikkaa minne mennä – riippumatta rodusta, kansallisuudesta, uskonnosta tai sukupuolesta
Avun tarvitsijoista monet ovat maahanmuuttajia, joiden ongelmat Israelissa ovat monimuotoisia. Yhdistyksen toiminta on jaettu viiteen osaan: 1) perhekriisikeskus, 2) holokaustista selvinneet, 3) humanitaarisen avun jakelukeskus, 4) Amidar-asuntohanke ja 5) perheväkivallan vastainen työ.
Työssä on mukana sekä vapaaehtoisia että eri alojen palveluita tarjoavia ammattilaisia; sosiaalityöntekijöitä, juristeja, psykologi, sielunhoitaja, sosiaalisen hyvinvoinnin virkamies ja neuvonnan ammattilaisia. Machaseh tekee yhteistyötä yhteiskunnan sosiaalipalvelujen kanssa ottamalla vastaan ihmisiä tai ohjaamalla heitä muihin palveluihin.
Yhdistyksellä on selkeät perusarvot: Machaseh’n tarkoitus on kertoa omassa ympäristössään – juutalaisten, arabien ja maahanmuuttajien keskuudessa – evankeliumin sanomaa ehdottomasta Jumalan rakkaudesta, anteeksiantamuksesta ja armosta. Se on keskinäisen rauhan ja sovinnon ainut kestävä perusta.
Yhteystiedot:
LYRS:n lähetystyön historiaa
Rauhan Sanan ulkolähetystyö alkoi 1970-luvun lopulla. Ensimmäinen kohde oli Angola, jossa tuettiin vuosia Ritva Marttalan työtä. 1980-luvun alussa tuki laajeni Etiopiaan, jossa työskentelivät Leena ja Lauri Haapala. 1980-luvun loppupuolella tuettiin myös Heleena ja Heikki Hilvon työtä Taiwanilla sekä Elisa ja Samuli Murajan työtä Senegalissa. Murajat nimettiin Rauhan Sanan nimikkoläheteiksi.
Vuonna 1993 alkoi työ Virossa ja vähitellen myös Venäjällä lähettämällä sinne puhujia ja humanitaarista apua. Myös Rauhan Sanan julkaisuja vietiin runsaasti ja virolaisten säännölliset matkat Suvijuhlille alkoivat. Tarton Paavalin seurakuntaan lähetettiin Veikko ja Tuula Määttä vuonna 1998.
90-luvun lopulla Rauhan Sana alkoi tukea Keski-Aasiassa tehtävää työtä ja sai siihen liittyen uuden nimikkolähetin yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Tässä työssä koettiin traaginen takaisku ja suuri menetys kesällä 2014, kun kokenut työntekijä murhattiin hänen juuri palattuaan kotimaan kaudelta takaisin työkentälle.
2000-luvulla työ on vahvistunut voimakkaasti. LYRS on tukenut Leo ja Maarika Lekarkinin työtä ensin Tallinnassa, sitten Harju-Jaanin seurakunnassa Raasikussa sekä Keilan seurakunnassa ja tätä nykyä Läänen rovastikunnassa. Viron kirkon pyhäkoulutyön vahvistukseksi lähetettiin 90-luvun lopulla pääosin Itä-Viron seurakuntien alueelle Raija Hirvensalo, jonka aloittamaa työtä jatkaa Kaja Alasoo. Tarton lähellä on tuettu Äksin seurakuntaa ja sen kirkkoherrojen työtä: ensin Urmas Oraksen ja vuodesta 2010 lähtien Esa Luukkalan työtä. Nykyään Esa Luukkala palvelee myös Kursin seurakunnan kirkkoherrana. Veikko ja Tuula Määttä palvelivat Virossa toistamiseen vv. 2013–2016.
LYRS on tukenut 90-luvun lopulta vuoteen 2016 saakka Kokkolan rovastikunnan tekemää työtä Venäjällä; Inkerin kirkon seurakunnissa Aunuksessa ja Vitelessä. Vitelessä työskenteli ensin Seppo Kinaret ja myöhemmin Jaakko ja Raili Haapala. Vuosina 2003–2009 LYRS osallistui sisarjärjestö LFF:n lähettämien Jukka ja Kristiina Paanasen työn tukemiseen Kingiseppissä, Jaaman seurakunnassa. Vuonna 2009 Paanaset siirtyivät kokonaan LYRS:n lähetystyöntekijöiksi ja Inkerin kirkko kutsui heidät keskushallinnon tehtäviin Pietariin. Kesällä 2017 Paanaset palasivat Suomeen ja palvelevat tällä hetkellä LYRS:n kotimaan työssä, mutta jatkavat edelleen osittain myös Inkerin kirkon tehtävissä.
Uusia kohteita on tullut 2010-luvulla kaksi. Vuonna 2014 Etiopiaan raamatunkäännöstyöhön lähti Anna Vähäkangas, joka on Wycliffe Raamatunkääntäjien, Kansanlähetyksen ja LYRS:n yhteislähetti. Vuodesta 2015 lähtien on myös tuettu Jerusalemissa toimivan Machaseh-keskuksen lähimmäistyötä.