Kotimatkalla 11/2022

Minä näin uuden taivaan ja uuden maan

 

Vanha apostoli Johannes näki valtavan näyn. Hän sai nähdä tulevan maailman elämää. Hän näki täältä ajasta perille päässeiden joukon, jotka olivat laulamassa kiitosta Jumalan kasvojen edessä. Heidän silmistään oli kuivattu kyyneleet ja menneen elämän tuska ja kuorma oli poissa. Tuo näky auttoi Johannesta kilvoittelemaan edelleen kohti päämäärää, iankaikkista elämää, Jumalan luona taivaassa.

 

Joskus kaipaa, että saisi nähdä päämäärän. Ketkä kaikki siellä olisivatkaan odottamassa meitä. Täällä matkalla on niin usein koettu eronkyyneleitä, surua ja kaipausta poisnukkuneiden hautojen äärellä. Joskus on tuntunut siltä, että elämä läheisten kanssa on ollut kuin nopeasti kiitänyt hetki. Äsken vasta olivat käsillä tulevaisuuden suunnitelmat ja elämä kaikkine vaiheineen, mutta jo pian ne ovat vaihtuneet eletyn elämän muistoihin. Ei niin, etteikö tätä sallisi, mutta luopumisen hetkillä on tullut näkyville se rakkaus, jota elämän aikana on saanut osakseen ja kuinka tärkeitä läheiset ovat olleetkaan. Heistä on ollut vaikea luopua. Läheisten ja rakkaiden kanssa yhdessä koetut hetket ovat palanneet kirkkaina mieliin. Siksi kyyneleet ovat olleet kaipauksen aikoina niin tuttuja.

 

Apostoli Johannes, joka tähyili taivaaseen, näki, ettei todellisesta iankaikkisesta rakkaudesta koskaan tarvitse luopua. Apostoli tiesi, että kuoleman voittava rakkaus kantaa täällä elämässä silloinkin, kun maailman vaikeudet ja taistelut ovat voimakkaina estämässä toivoa ja uskoa. Hän sai tuntea, kuinka Jumalan Poika Jeesus, jonka hän oli saanut jo nuorena oppia tuntemaan, oli ollut hänen kanssaan. Tuossa näyssä taivas oli lähellä maata. Johannekselle ei näytetty taivaan kunniaa ainoastaan häntä itseään varten, vaan ennen kaikkea siksi, että kaikkien aikojen kristityt voisivat saada lohdutuksen siitä, miten Jumala täällä elämässä siunaa omiaan. Hän siunaa armolla ja anteeksiantamuksella. Hän ei ole kaukana kenestäkään meistä.

 

Kaikki marraskuun pyhäpäivät oikeastaan viestivät iankaikkisen elämän syvää sanomaa alkaen pyhäinpäivän yllä kerrotusta apostoli Johanneksen näystä. Jumalan Pojan elämää antava uskon näköala avataan meille uskonpuhdistuksen päivän evankeliumissa. Jeesus parantaa sanallaan kuolemansairaan pojan ja näin samalla tuo avun hätääntyneelle isälle. Tällä tavalla Jumala haluaa meitäkin rohkaista, että tulisimme hätämme keskellä hänen siunattavakseen ja että koko elämämme saisi olla Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen kanssa kulkemista. Sillä hyvän paimenen seurassa saa niin ajallisesti kuin iankaikkisesti olla turvassa. Tapahtuupa maailmassa mitä vain.

 

Marraskuun pyhinä meille myös muistutetaan, ettei ihmisten omien kuvitelmien mukainen usko johda perille. Olkoon se kuinka kauniin kuuloinen tahansa. Uskon ankkurin tulee olla kiinnitettynä vahvaan Jumalan sanan perustukseen. Sillä ilman, että kuulemme Jumalan tahdon ja lupauksen emme voi uskoa. Kun aito usko herää, saamme samoin kuin Raamatun lehdillä todistavat uskovaiset tunnustaa, että Jumala voi kuolleistakin herättää.

 

Jukka Malinen
päätoimittaja
Rauhan Sana -lehti



Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa: