Jumala tuli ihmiseksi

Rauhan Sana -lehti 3/2023
Marian ilmestyspäivä

 

Jumala tuli ihmiseksi

 

Vietämme paaston aikaa. Kirkoissa alttarit on puettu violettiin, katumuksen ja odotuksen väriin. Paastonajan keskellä yhtenä pyhänä alttarilla on kuitenkin valkoinen tai joissakin seurakunnissa sininen väri. Se pyhä on Marian ilmestyspäivä, Jumalan ihmiseksi tulemisen päivä.

 

Marian ilmestyspäivä on yksi jouluun liittyvistä pyhäpäivistä. Joulua vietämme Jumalan ihmiseksi syntymisen päivänä. Marian ilmestymispäivää yhdeksän kuukautta aikaisemmin. Silloin riemuitsemme siitä, että Jumala tuli ihmiseksi.

 

 

Yllätysraskaus
Marian ilmestymispäivän toisen vuosikerran evankeliumissa noin kuuden kuukauden ikäinen sikiö, sittemmin Johanneksena tunnettu lapsi, hypähtää äitinsä Elisabetin kohdussa. Hän tunnistaa hänen äitiään tervehtimään tulleen Herransa äidin.

 

Maria on vain joitakin päiviä aikaisemmin saanut kuulla enkeliltä tulevansa raskaaksi. Marian kohdussa, Pyhän Hengen vaikutuksesta alkunsa saanut lapsi on vielä mikroskooppisen pienenä, ehkä jo useampisoluisena, mutta todellisena ihmisenä ja todellisena Jumalana.

 

Molemmat naiset kokivat yllätysraskauden. Ne muuttivat Marian ja Elisabetin elämän ratkaisevasti ja lopullisesti. Perimätiedon mukaan Maria oli vielä nuori tyttö tullessaan Herramme äidiksi.

 

Maria oli Elisabetin luona kolme kuukautta ja oli siis jo iäkkään Elisabetin tukena tämän raskauden loppuun saakka. Kun Maria palasi Nasaretiin, hänen raskautensa oli jo ilmeinen ja hänen sulhasensa Joosef sai tietää siitä. Mitä Joosef siitä ajatteli?

 

 

Kuka on syyllinen
Heidän liittoaan ei ollut vielä vahvistettu. He eivät olleet vielä maanneet yhdessä. Lapsi ei voinut olla Joosefin. Maria oli ollut toisen miehen kanssa. Mitä muuta Joosef olisi voinut ajatella?

 

Mooseksen lain perusteella Joosefin olisi täytynyt viedä asia neuvoston ratkaistavaksi. Syyllistä miestä ei varmasti olisi löytynyt, mutta Mariaa ja samalla Jeesusta hänen kohdussaan olisi odottanut kivitystuomio.

 

Jumalan täytyi puuttua tilanteeseen. Enkeli kertoi Joosefille, miten asian laita on. Lapsi oli lähtöisin Pyhästä Hengestä.

 

 

Maria suostui tehtäväänsä
Maria oli saanut itse enkeliltä kuulla jotakin, josta saattoi päätellä, että lasta odottaisi kärsimys. Se tulisi tuntumaan äidissä kuin miekkaa väännettäisiin sydämessä. Marian ilmestyspäivän Mariaan liittyvä sanoma on se, kuinka hän tietäen tehtävänsä vaativuuden, oli kuitenkin valmis ottamaan vastaan sen, mitä Jumala hänen osakseen tarjosi.

 

Ei ole itsestään selvää, että äitinsä kohdussa oleva lapsi saa kehittyä ja syntyä turvallisesti. On monia vaaroja, joihin ei voi vaikuttaa. Mutta on myös vaara, että äiti vaikuttaa. Äiti ei ole valmis siihen tehtävään, johon on ehkä yllätyksekseen joutunut. Yllätys voi olla koko raskaus tai yllätys voi olla tieto, että syntyvän lapsen elämässä olisi vaikeuksia, joilta äiti haluaisi lapsensa ja itsensä säästää.

 

 

Me olemme ihmeitä
Psalmissa 139 on kaunis rukous, joka sopii kenen tahansa ihmisen, myös Jeesuksen rukoukseksi joka päivä kohdusta hautaan: ”äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.”

 

Me kaikki olemme olleet jo idullamme Jumalan silmissä rakkaita ja kalliita. Vanhempammekaan eivät ole meistä silloin vielä mitään varmaa tienneet. Mutta Jumala on tiennyt. Hän on tiennyt päiviemme määrän – myös niiden idullaan olevien pienten, jotka eivät koskaan saisi nähdä päivän valoa.

 

 

Syytön Jumala kärsi
Maria luotti Jumalaan ja oli valmis ottamaan vastaan Jumalan hänen osakseen valitseman tehtävän siihen liittyvine murheineen ja kärsimyksineen.

 

Marian lapsen, Jeesuksen, kärsimys oli totta ja totaalista. Siinä kärsimyksessä koko maailman synnistä seurannut rangaistus tuli sovitetuksi. Se oli mahdollista, koska kärsijänä oli syytön Jumala ja ihminen. Siinä kärsimyksessä tuli sovitetuksi myös ne virhearviot, joiden seurauksena joidenkin ihmisten elämä on jäänyt elämättä.

 

 

Armollinen anteeksianto
Paaston aika kutsuu meitä pysähtymään ja hiljentymään Jumalan kasvojen eteen. Jumalan pyhyys saattaa musertaa. Mutta ”Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa.”

 

Jumalan Poika ja Marian poika – Jeesus – syntyi ja kärsi, kuoli ja nousi kuolleista. Hänessä on kaikkien syntiemme armollinen anteeksianto elävänä keskellämme, uskolla vastaanotettavaksi.

 

 

Heikki Holma



Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa: