Mitä on rauhansanalaisuus

 

Rauhan Sana toimii Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen pohjalta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Se on yksi evankelis-luterilaisen kirkkomme sisällä oleva lestadiolaisuuden haara, joka muodostui 1930-luvun hajaannuksessa omaksi liikkeekseen. Rauhan Sana on kolmanneksi suurin lestadiolaisuuden ryhmä vanhoillislestadiolaisuuden ja esikoislestadiolaisuuden jälkeen.

 

Liike edustaa vankalle sielunhoidolliselle ja keskinäisen yhteyden pohjalle rakentuvaa, Jumalan Sanaan turvautuvaa kristillisyyttä, sitoutumista yksin Raamattuun ja elävää seurakuntayhteyttä. Vapaa evankeliumi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä saarnattavana syntien anteeksiantona on julistuksen kallein helmi.

 

Keskeisenä toimintamuotona ovat seurat. Vuosittainen päätapahtuma, heinäkuussa pidettävät Suvijuhlat, kokoaa rauhansanalaisia yhteen ympäri maata ja maailmaa. Liikkeen lapsi- ja nuorisotyö sekä perhetyö on ympärivuotista ja vuosittain järjestetään rippileiri. Ulkolähetystyötä Rauhan Sana tekee Virossa, Venäjällä, Israelissa ja Etiopiassa. Liike julkaisee kerran kuussa ilmestyvää Rauha Sana -lehteä.

 

Rauhan Sanan seuroissa lauletaan paljon ja mielellään. Virsikirjan lisäksi ahkerassa käytössä on Siionin matkalaulut -nimisen kirjan hengelliset laulut. Erityisesti niiden ns. saarnalauluissa on hyvin kiteytetty pohjoisen kristillisyyden sydänäänet — sanoma vapaasta armosta, Jeesuksen veren voimasta, Jumalan kansan taivasosasta ja vaellukseen tarvittavasta uskon turvallisuudesta.

 

 

Rauhan Sana- liikkeen pääalueet ja levinneisyys

 

Maantieteellisesti pääalueita ovat Rovaniemen seutu, Tornionjokilaakso molemmin puolin rajaväylää ja Pohjanmaan rannikkoseutujen pitäjät (Oulu, Raahe, Kalajoki, Himanka, Kokkola). Sisämaassa alueita ovat  Ylivieskan seutu, ruotsinkielinen Pohjanmaa sekä nykyään myös pääkaupunkiseutu ja Turun alue. Suomen lisäksi rauhansanalaisuutta on vanhastaan Ruotsissa, Norjassa, USA:ssa sekä Kanadassa.

 

Pohjolan luterilaisuudessa rauhansanalaisuus elää vankasti kirkon sisällä toimivan herätysliikkeen ja yhdistysjärjestyksen toiminnallisissa raameissa sekä kiinteässä yhteistyössä seurakuntien kanssa. USA:ssa lestadiolaisuus on suurten siirtolaisvuosikymmenten satoa. Siellä se on järjestynyt synodipohjaiseksi Apostolis-luterilaiseksi kirkkokunnaksi.

 

 

Liikkeen historiaa

 

Lestadiolaisuus syntyi 1840-luvulla tapahtuneen Ruotsin lähetysseuran, Lapinlähetyksen, käynnistämisen jälkimainingeissa. Karesuvannon kirkkoherra Lars Levi Laestadius nimitettiin Lapin lähetyskoulujen visitaattoriksi eli tarkastajaksi aikana, jolloin hänelle kirkastui Jumalan armo omakohtaisella tavalla. Silloin elettiin konventtikkeliplakaatin aikaa; maallikkovetoisten hengellisten tilaisuuksien pito oli lailla kielletty. Lähetyskoulujen tarkastajana Laestadius saattoi käynnistää mittavan ja kauaskantoisen maallikkokoulutustoiminnan. Hän etsi huolella, Jumalan Hengen apuun turvaten, apulaisia lähetyskoulutyöhön.

 

Kun pienviljelijä Juhani Raattamaasta tuli rovastin ensimmäinen katekeettakumppani, Juhani oli vielä vahvasti viinan lumoissa. Mutta rovasti näki, että miehessä on ainesta, kunhan Jumala ensin saa tehdä työnsä. Oikein nähty. Juhani Raattamaasta tuli evankelioimis- ja maallikkoliikkeen merkittävin maallikkosaarnaaja ja hengellinen vanhin. Hän kokosi hajallaan ja erilaisissa mietteissä olevat apusaarnaajat – miehet ja naiset – "tarkistamaan yhdessä verkkojaan", jotta Jumalan valtakunnan kalastustoimi ei ainakaan verkkojen likaisuuden vuoksi kärsisi huonosta kalaonnesta.

 

Raattamaan elinajan joukot pysyivät yhdessä joltisenkin, mutta jo 1800-luvun lopulla tapahtui ensimmäinen eriytyminen länsi -ja itälestadiolaisuudeksi. 1900-luvun alkupuolelle mahtui jo kaksi merkittävää itä-lestadiolaisuuden jakoa. Vuonna 1934 käydyissä lestadiolaisryhmien neuvotteluissa tuli selväksi, että suomalaisen lestadiolaisuuden valtauoma repeäisi kahtia: vanhoillislestadiolaisuudeksi ja rauhansanalaisuudeksi.

 

 

Päätöksenteko

 

Ylintä päätösvaltaa henkilöjäsenyyteen perustuvassa Lähetysyhdistys Rauhan Sanassa (LYRS) käyttää vuosikokous. Yhdistyksen toimintaa ohjaa hallitus, johon vuosikokous valitsee  jäsenet neljän vuoden kaudelle.

 

Hallituksen puheenjohtaja on tällä hetkellä Matti Rahja ja varapuheenjohtaja Ville Väkeväinen. Muita jäseniä ovat Ilkka Heikkilä, Robin Heikkilä, Marja Himanka, Emil Nyblom, Pertti Palovaara ja Sakari Sorvisto.

 

 

Työntekijät